“Niilille heti uudelleen” – vain risteily puuttui Egyptin risteilylomasta
01.03.2011
Päätoimittaja Pirkko Puoskari aikoo lähteä Niilille uudestaan heti, kun risteilyt taas käynnistyvät.
Onneksi pääsit ehjänä kotiin! Näen kaverini katseessa helpotusta ja myötätuntoa. Mitä kummaa? Paluulentoni Egyptistä sujui aivan normaalisti, ja yhtä leppoisaa oli myös hotellimme uima-altaalla Hurghadassa.
Ainoa ongelma minulle ja seitsemälle muulle suomalaiselle oli, että emme päässeetkään Niilin risteilylle, vaan meidät kuljetettiin jo ensimmäisen laivayön jälkeen bussilla Luxorista
Hurghadaan. Viikon aikana all inclusive -hotellin hyvät ja huonot puolet tulivat tutuiksi. Ihana aurinko lievitti pettymystä.
Televisiosta kauhistelimme Kairon mellakoita. Olimme silti sitä mieltä, ettei meillä olisi ollut hätäpäiviä Niilillä, kaukana Kairon ja rannikkokaupunkien kahinoista. Huolta aiheuttivat vain pelokkaat tekstiviestit, joita saapui ystäviltä ja sukulaisilta Suomesta.
Porukalla säälittelimme Egyptiin tulleita rantalomailijoita, jotka oli kiireesti evakuoitu Punaisenmeren kohteista kesken loman – meidän mielestämme turhaan.
Kotona selasin viikon lehtiä. Olinko ollut samassa paikassa vai nähnyt unta? Punaisenmeren lomakohteita koskevat uutiset oli iltapäivälehdissä räväkästi yhdistetty Kairon kaoottisiin kuviin. Teksteistä sai käsityksen, että ryöstelijät ja mellakoitsijat riehuivat myös Sharm
el Sheikhissä ja Hurghadassa.
Faktoja oli vähän, vihjailuja sitäkin enemmän. Jossain oli kuultu meteliä ja nähty miehen juoksevan kadulla puupalikka kädessään. Panssarit olivat kuulemma vyöryneet rantalomakohteisiin. Suomen ulkoministeriö varoitti hengenvaarasta. ”Painajainen”, kirkui otsikko.
Painajaisia varmasti nähtiin Kairossa, mutta ei Hurghadassa. Hotellimme sijaitsi kaukana sen keskusta-alueista, mutta kävimme siellä useita kertoja viikon aikana, myös iltaisin. Tunnelma oli rauhallinen, ihmiset liikkuivat kaduilla, kaupat olivat auki. Yksi panssarivaunu sotilaineen vartioi muuntoaseman porttia.
Kaikkitietävät kolumnistit saivat tietysti Egyptin kriisistä uuden syyn sättiä matkailijoita: Jos joku typerys lähtee lomalle yksinvaltaisesti johdettuun maahan, syyttäköön vain itseään. Silloin pitää olla valmis kohtaamaan kranaatteja, verta ja kansannousuja.
Viime vuonna Egyptissä lomaili ennätykselliset 70 500 suomalaista matkailijaa. Heidän ansiostaan kymmenettuhannet egyptiläiset ovat saaneet työtä. Noin 12 prosenttia Egyptin kansantulosta tulee matkailusta.
Niilille lähden uudestaan heti, kun risteilyt taas käynnistyvät. Voin lämpimästi suositella Matkaopas 2/2011 -numeron kohteista myös Intian Goaa (s. 18), vaikka ikävä kyllä Intia huolehtii paremmin ydinaseohjelmastaan kuin köyhistä kansalaisistaan.
Myös Pekingin Kielletty kaupunki (s. 32) on järisyttävä kokemus, vaikka ei kannattaisikaan Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaa. Kielletyn kaupungin palatseissa, yhdeksänmetristen ympärysmuurien suojissa on hyvä miettiä, paljonko ihminen on muuttunut viimeisen tuhannen vuoden aikana.
Avartavia matkoja ja lukuelämyksiä!
Pirkko Puoskari
päätoimittaja
Matkaopas-lehden 2/2011 pääkirjoitus. Lehti ilmestyy 1.3.2011.
Loading ...
Päivi Arvonen
02. Mar, 2011
Lämpimät kiitokset hyvästä pääkirjoituksesta!
Egyptiläisistä jopa 85 % on arvioitu saavan tuloja suoraan tai välillisesti matkailusta ja matkailijoiden vähyys tuntuu nyt lähes jokaisen perheen ruokapöydässä.
Kairossakaan ei ollut väkivaltaa kuin vain muutamana päivänä koko kansannousun ja vallankumouksen aikana – siksi vallankumous onkin nimetty valkoiseksi vallankumoukseksi – väkivaltaa ja verenvuodatusta oli hyvin vähän.
Arviot kansannousun kuolonuhreista vaihtelevat noin 350-500 välillä, mikä on hyvin vähän suhteessa Egyptin reiluun 80 miljoonaan asukkaaseen.
Egyptiläisillä on nyt vahva toivo paremmasta huomisesta ja konkrettinen halu rakentaa parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta.