Kyytiä luuloille — pääkirjoitus

30.11.2010

Kollega eräästä toisesta lehdestä muisteli ensimmäistä lukijamatkaa, jolle hän osallistui nuorena toimit­ta­jana. Kohteena oli tuolloin vielä varsin eksoottinen Kiina.

Lentoasemalla häntä alkoi jännittää. Miten hän pärjäisi kokonaisen viikon parinkymmenen vieraan ihmisen kanssa?
Ensimmäisenä tapaamispaikalle saapuivatkin ryhmän seniorit, kaksi harmaapäistä leskirouvaa. Vanhempi kehui olevansa 84-vuotias, ystävätär oli pari vuotta nuorempi.

– Valahdin kauhusta kalpeaksi. Edessä oli rasittava lento ja perillä erittäin raskas matkaohjelma. Mutta onneksi en sanonut mitään.
Jo lentokentällä reissurouvat kertoivat harrastavansa pelkästään kaukomatkoja. Vasta sitten, kun he eivät enää jaksaisi pitkiä lentoja, he ryhtyisivät koluamaan Eurooppaa.

Reissurouvat olivat joka paikassa ensimmäisinä odottamassa muita. He eivät kertaakaan valittaneet mistään, vaan pitivät henkeä yllä silloinkin, kun muita alkoi jo väsyttää. Ketterästi he kiipesivät Kiinan muurille ja hehkuivat intoa monen tunnin kävelykierroksella Pekingin Kielletyssä kaupungissa.

Matkaoppaan myötä olen itsekin tutustunut moniin reissunaisiin ja -miehiin, joiden seikkailumieltä ja menohaluja eivät ikävuodet hillitse. Eräs heistä, ystäväni Make, täyttää lähiaikoina 80. Vuodenvaihteessa hän uhkaa jäädä jopa eläkkeelle.

Sen vuoksi toisinaan hieman hämmästyn, kun vaikkapa nettikeskusteluissamme joku vähättelee ”matkailevia mummoja ja vaareja”. Toivottavasti katse vähän avartuu myös meillä keski-ikäisillä ja nuoremmillakin, kun kilometrejä karttuu.

Matkustamisen lisäksi ennakko­luulojaan voi pöyhiä vaikkapa Matkaopasta lukemalla. Esimerkiksi tämän lehden vauhdikkaan Gambia-jutun tekijät ovat suomalaisia eläkeläismatkaajia. Kuinka moni meistä nuoremmista jaksaisi istua kahdeksan tuntia gambialaisella stadionilla ainoina valkonaamoina odottamassa reggae-konsertin alkamista?

Maramuresin ja Transsilvanian matkajuttumme puolestaan näyttävät Romanian aivan toisenlaisessa valossa kuin viime aikojen uutiset. Maan kauneus, ihmisten lämmin vieraanvaraisuus ja häikäisevän upea vanha kulttuuri elävine perinteineen ovat kuitenkin yhtä totta kuin sorretun romanivähemmistön ahdinko.

Kannattaa myös panna merkille, että tanssilvanialaisen Kalotaszentkirályn kylän seppä on jo 83-vuotias ja tarmokas apupoikakin jo hyvän matkaa yli 70.

Otetaanpa mallia!

Pirkko Puoskari
päätoimittaja

Matkaopas-lehden 8/2010 pääkirjoitus.

Kuva Bulgariasta, Tarmo Halonen.

• 

Tagit: 8/10, eläkeläismatkailijat, ennakkoluulot, Gambia, Kalotaszentkirály, Kiina, Maramures, Peking, Romania, seniorimatkailu, Transsilvania

Kategoriat: HYÖTYTIETO, Pääkirjoitukset