Hymyä huuleen ja tanssia askeliin
26.10.2011
Havannan rouhea charmi puree suomalaiseen. Samalla näkee, että elämästä voi nauttia vaikka käsissä olisi valttikorttien sijasta hanttikortit.
Työmies vetää nokosia kottikärryissä keskellä katua. On päivän paahteisin hetki Havannan vanhassakaupungissa.
Polkupyörätaksin cd-soittimesta raikaa salsa täydellä volyymillä. Pikkutytöt tapailevat tanssiaskeleita, äidit seuraavat perässä. Kaikkialla leveitä hymyjä, kauniita naisia ja keinuvia askeleita.
Pysähdyn näyteikkunan eteen: merkkilenkkarit maksavat noin 70 euroa. Lasken, että keskivertokuubalainen joutuisi törsäämään niihin puolen vuoden palkkansa.
Ei oikeastaan tarvitse ihmetellä, että täällä lapsen nimeksi voidaan täällä antaa vaikkapa Usmail (U.S. Mail, Yhdysvaltain postilaitos) – niin kallisarvoisia ja tärkeitä ovat Yhdysvaltoihin muuttaneiden sukulaisten avustukset.
Pirkko Puoskari Kuva Tobias Hauser/Laif MVphotos
Lue lisää Havannasta Matkaoppaan numerosta 7/2011.









Kommentit